kappaluku

Selluloosamassan kappa-luku

Työssä määritettiin selluloosamassan ligniini-pitoisuus jodometrisellä titrauksella.

Työn alussa pölytettiin valmiista arkeista 3g näytettä ja mitattiin massan kuiva-aine pitoisuus IR-kuivaimella, joka oli 94,11. Tämän jälkeen punnittiin 1g massanäytettä ja laitettiin se 600ml dekantteriin, johon lisättiin myös 350ml vettä. Dekantteri siirrettiin magneettisekoittajalle ja odotettiin, kunnes massa oli hajonnut.

50ml kaliumpermanganaattia ja 50 ml rikkihappoa sekoitettiin keskenään. Happoseos sekoitettiin massanäytteen sekaan ja käynnistettiin kello. Happoastia huuhdeltiin 50ml:lla vettä ja lisättiin dekantteriin.

10 minuutin jälkeen seokseen lisätiin 10ml kaliumjodidia ja 5ml tärkkelysliuosta. seos muuttui ruskeaksi. Seos titrattiin natriumtiosulfaatilla värittömäksi.

Titraus suoritettiin kolme kertaa. Kaksi ensimmäistä massalla ja kolmas oli nollanäytemääritys ilman massaa.

Tulokset:

             Massa,g                   tiosulfaatin kulutus,ml

1.                 1g                                  5,7ml

2.          0,999g                                  7,2ml

3.                                                        24ml

m=(t/100)*p

p:punnittu massanäyte

t:massan kuiva-aineprosentti

m:täysin kuiva massanäyte

1) m=(94,11/100)*1g

    m=0,941

2) m=(94,11/100)*0,999

    m=0,940

a=2(b-c)

a:reaktiossa kuluva permanganaatin määrä

b:tiosulfaatin kulutus nollanäytteellä

c:tiosulfaatin kulutus massanäytteellä

1) a=2*(24ml-5,7ml)

    a=36,6

2) a=2*(24ml-7,2ml)

    a=33,6

Kappa-luku=(a*d)/m

jossa d on kerroin taulukosta 1 ja riippuu a:n suuruudesta

1) (36,6*1,050)/0,941

=40,8

2) (33,6*1,037)/0,94

=37,1

ka:38,95

Massan jauhatus ja arkkien valmistus

Massan jauhatus ja arkkien valmistus

Laskimme paljonko massaa ja vettä tarvitaan hollanteriin.

sakeus 2,1%=21g/l

x*21g/l=360g

x=360g/21 g/l

x=17,14l massaa

6l vettä

Laskimme myös paljonko tarvitsemme SR-lukuun massaa.

x*15,7g/l=2g

x=2g/15,7g/l

x=0,127l

Massa laitettiin hollanteriin ja annettiin jauhautua n.30min. Hollanterista otettiin massaa 0,127l ja laimennettiin litraksi.  Laimennos kaadettiin SR-laitteeseen ja mitattiin jauhatusaste. Jauhatusaste oli 31 ja toisella mittauskerralla 39. 

Jauhetusta massasta teimme kaksi massakakkua ja selvitimme niistä sakeuden. Sakeudeksi saimme 1,77%-->17,7g/l.

Valmistin valmiista massasta 15kpl arkkeja:

arkit: 15kpl 2,8g/arkki --->42g

x*17,7g/l=42g

x=42g/17,7g/l

x=2,37l massaa

Vettä 5,1l

Arkkien fysikaaliset määritykset:

Kuivatut arkit leikattiin ja punnittiin. Seuraavaksi arkeista tehtiin fysikaaliset määritykset ja laskettiin neliömassa, vetoindeksi, murtovenymä, repäisyindeksi, puhkaisuindeksi ja vaaleus.

Neliömassa:

W=10 000*m/A

W=10 000*(1,48g/196cm2)

W=75,51g/m2

Vetoindeksi:

Y=1000*x/w

Y=1000*(7,15kN/m/75,51g/m2)

Y=94,69Nm/g

Murtovenymä:

32,82%

Repäisyindeksi:

X=a/w

X=877,3mN/75,51g/m2

 X=11,61mNm2/g

 Puhkaisuindeksi:

X=p/w

X=410kpa/75,51g/m2

X= 5,43kPam2/g

Vaaleus:

59,37

Massan hajoitus pystyhajottajassa ja priimamassasaanto

Massan hajoitus pystyhajottajassa ja priimamassasaanto

Aluksi laitoimme pystyhajottajaan vettä ja kourallisen massaa. Hajottajaa käytettiin n 5-10 min. Toistimme tämän niin monta kertaa, että kaikki massa oli hajotettu.
Hajotettu massa laitettiin saaviin ja lisättiin vettä niin, että se saatiin laimennettua 20 litraksi. Valmiista ja hyvin sekoitetusta massasta otettiin 0,28 litraa, josta tehtiin massakakku arkkimuotissa ja kuivattiin vohveliraudassa. Massakakusta saatiin laskettua koko priimamassan saanto.

Priimamassasaanto,g

(V/v)*m=priimamassasaanto

V=Priimamassalietemäärä l (20l)
v=Kuivattuun kakkuun otettu lietemäärä l (0,28l)
m=Kuivatun kakun paino g (5,8g)

 (20l/0,28l)*5,8g=414,3g

Priimamassasaanto prosentti,%

(Priimamassasaanto/abs. kuivatut lastut)*100=%

(414,3g/868g)*100=47,7%

Sellun keitto

Sellun keitto

 Aluksi tarkastimme että kaikki keittimen venttiilit ovat kiinni, paitsi mustalipeän venttiili, joka on avoin viemäriin. Seuraavaksi säädimme tehot ja lämpötilat ohjeiden mukaisiksi.

Hakkeen laitoimme keittimessä olevaan hakekoriin ja keittonesteet keittimeen.

Keittonesteet laitoimme seuraavassa järjestyksessä: mustalipeä, NaOH, Na2S.

Suljimme keittimen kannen tiiviisti.

Keittimen jälkeiset venttiilit, tulovesiventtiili ja pumpun tiivisteventtiilit avattiin.

Pumppu ja lämmönvaihdin käynnistettiin, sekä keittimen yläkierron venttiili avattiin puoliksi.

Lämpötila ja paine merkattiin ylös 10 minuutin välein h-tekijäkaavioon.

Kun h-tekijä oli n. 150-200 päässä tavoitteesta pysäytettiin pumppu ja lämmönvaihdin. Lämpötila ja paine otettiin ylös vielä 5 minuutin välein.

Kaasaus tapahtui vähitellen vetokaappiin juoksevaan veteen.

Paineen laskettua ilmanpaineeseen mustalipeä laskettiin jäähdytyksen kautta kaukaloon.

Keittimen kansi avattiin ja lastukori laitettiin saaviin  lämpimään veteen.

Keitin pestiin.

Lopuksi massaa pestiin suodatinpusseissa niin kauan, että siitä ei enää lähtenyt väriä.

Kuorinta, haketus, seulonta

Kuorinta ja haketus

Työn aloitimme hakemalla koivua ja kuorimalla sen kuorintapukissa kuorimaraudalla. Kuorinnan jälkeen sahasimme ja pilkoimme puun sopivan kokoisiksi pätkiksi haketusta varten.

Seuraavaksi syötimme puupölkyt hakkuun.  Haketuksen jälkeen avasimme ja putsasimme hakun.

Hakeseulonta

Levitimme saadun hakkeen seulan ylimpään laatikkoon ja käynnistimme seulan. Käytimme seulaa noin 10 minuuttia, jonka jälkeen lajittelimme saadut jakeet omiin ämpäreihinsä. Punnitsimme kaikki ämpärit ja otimme myös 100 gramman näytteen kuiva-ainepitoisuuden määrittämistä varten ja laitoimme sen lämpökaappiin. Lopuksi putsasimme seulan.

 Screen                        g                 %

Hole 45mm          53,6g          1,86%         

Gap 8mm            573,4g        19,88%           

Hole 13mm       1786,9g        61,95%

Hole 7mm           363,1g        12,59%

Hole 3mm             91,2g          3,16%

Sawdust                   16g           0,55%

Total                  2884,2g           100%