Höpler

Höpler

Työn tavoite:

Työn tavoite oli määrittää shampoon viskositeetti höplerin-viskosimetriä käyttäen.

Periaate:
Perustuu kuulan vierimiseen nesteellä täytetyssä putkessa, jonka halkaisija on vain hieman suurempi kuin kuulan. Pudotusputkea ympäröi vesivaippa, joka yhdistetään termostaattiin, jotta tutkittava neste pysyy vakiolämpötilassa. Eri viskositeettialueilla käytetään eri kuulia, joiden halkaisija vaihtelee hieman.

Työn suoritus:

Aluksi täytimme viskosimetrin juoksuputken shampoolla, jonka jälkeen painelimme shampoota lasisauvalla saadaksemme putkeen jääneet ilmakuplat pois. Seuraavaksi laitoimme kuulan putkeen ja laitoimme sulkutulpan paikoilleen. Tämän jälkeen aloimme päästää lämmintä haudevettä viskosimetriin ja annoimme veden hetken tasaantua. Mittasimme lopuksi vierimisajan, jonka kuula käytti mittausviivojen väliseen matkaan. 

Työn tulokset ja loppupäätelmä:
Kuula käytti vierimiseen aikaa 40s lämpimässä vedessä. Shampoon joukkoon oli luultavasti jäänyt liikaa ilmakuplia, jotka hidastivat kuulaa.

pH-Mittaus

pH-Mittaus

Työn tavoite:

Työn tavoitteena oli mitata pH seuraavista aineista: vesijohtovesi, kahvi, coca-cola, sitruunamehu, etikka, saippualiuos, tiivistemehu, laimennettu tiivistemehu.

Työssä käytetyt aineet ja välineet:

-dekantterilaseja

-vesi

-kahvi

-coca-cola

-sitruunamehu

-etikka

-saippualiuos

-tiivistemehu

-pH -paperi

Työn suoritus ja tulokset:

Aloitimme sekoittamalla ja kaatamalla mitattavia aineita dekkoihin. Laimennettu tiivistemehu sekoitettiin suhteessa 1 osa mehua ja 7 osaa vettä eli 25ml mehua ja 175ml vettä. pH -mittarin puutteen vuoksi jouduimme käyttämään mittaukseen pH paperia. Kastoimme pH -paperit erikseen mitattaviin aineisiin ja vertasimme niitä taulukkoon.

Vesi pH: 6,5

Kahvi pH: 5,2

Saippualiuos pH: 5

Sitruunamehu pH: 4,2

Etikka pH: 4

Laimennettu tiivistemehu pH: 4

Mehu pH: 3

Coca-Cola: pH: 2,8

Loppupäätelmä:
Tuloksista ei tullut niin tarkkoja kuin pH -mittarilla olisi tullut, mutta ovat kuitenkin melko lähellä aineiden oikeita pH -arvoja.

Brookfield

Brookfield

Työn tavoite:

Työn tavoitteena oli mitata viskositeetti shampoosta kahdessa eri lämpötilassa.

Työssä käytetyt aineet ja välineet:

- Brookfield-viskosimetri

- Erikokoisia spindlejä

- Dekantterilaseja

- Shampoota

- Jääpaloja ja astia

Työn suoritus ja tulokset:

Otimme kaksi eri shampoonäytettä dekantterilaseihin, joista toisen laitoimme jäähauteeseen jäähtymään ja toisen suoraan viskosimetriin. Seuraavaksi asetimme koneeseen anturin (nro6) ja mittasimme ensimmäisen näytteen viskositeetin nopeudella 3%. Teimme saman myös toisella anturilla (nro07).

Huoneenlämpöinen shampoo:

Spindel 06: n3% 18200 mpa/s

Spindel 07: n3% 3812 mpa/s

Seuraavaksi mittasimme jäähdytetyn shampoon viskositeetin  samoilla antureilla ja samalla nopeudella.

Jäähdytetty shampoo:

Spindel 06: n3% 20340 mpa/s

Spindel 07: n3% 4968 mpa/s

Loppupäätelmä:

Jäähdytetyllä shampoolla oli korkeampi viskositeetti.

Taitekerroin

Taitekerroin

Työn tavoite:

Työn tavoitteena oli selvittää 3%-, 6%- ja 11%- suolaliuosten, sekä opettajan tekemän X- suolaliuoksen taitekerroin refraktometrin avulla. Tämän jälkeen piirtää excelillä kuvaaja suolaliuoksen massaprosenttisuus taitekertoimen funktiona, josta pitää määrittää opettajan tekemän suolaliuoksen massaprosenttisuus.

Työn suoritus:

Ensimmäisenä mittasimme 3% -suolaliuosta varten 100ml:n dekantterilasiin vaa`alla 3g natriumkloridia ja sekoitimme siihen mittalasilla 97ml vettä. 6% -liuosta varten mittasimme 6g natriumkloridia ja siihen 94ml vettä. Kolmanteen eli 11% -liuokseen laitoimme 11g natriumkloridia ja 89ml vettä. Liuokset piti sekoittaa huolellisesti, jotta suolat liukenevat.

 

Tämän jälkeen laitoimme jokaista neljää liuosta yksitellen refraktometrin näytelasille ja mittasimme liuosten taitekertoimet. Näytelasi piti pyyhkiä joka mittauksen välissä ionivaihdetulla vedellä.

3%: 1,3389
6%: 1,3415
11%: 1,3531
X: 1,3420

1,342=0,0018*X+1,3323
1,342-1,3323=0,0018*X
X=(1,342-1,3323)/0,0018
= 5,3888

Sulamispiste

Sulamispiste

Työn tavoite:

Työn tavoitteena oli mitata kofeiinin ja vanillan sulamispisteet.

Työn suoritus:

Työn suorittamiseen käytimme sulamispistelaite M-560:sta. Ensin mittasimme kofeiinia kapillaariin n. 4-6mm ja laitoimme sen laitteeseen. Tämän jälkeen määritimme laitteen aloituslämpötilan 10°C pienemmäksi ja lopetuslämpötilan 10°C suuremmaksi kuin kofeiinin sulamispiste. Laitoimme lämmön nousemaan 2°C/min. Seurasimme näytettä suurennuslasin läpi, kunnes näyte alkoi sulamaan ja merkkasimme tulokset ylös. Suoritimme saman prosessin vanillalle.

Kofeiini:
sulamispiste: 236,5°C
aloitus lämpötila 226°C ja lopetus 246°C
nousu: 2°C/min
sulaminen alkoi 236,5°C ja sulanut kokonaan 237 °C

Vanilla: 
sulamispiste: 81,5°C
aloitus lämpötila 72°C ja lopetus 92°C
nousu 2°C/min
sulaminen alkoi 82°C ja sulanut kokonaan 84°C