Siistaus

Siistaus

Työn tavoite:

Tehtävänä oli tutkia siistauksen vaikutusta laboratorioarkkien vaaleuteen. Siistauksessa poistettiin painoväriä ja muita epäpuhtauksia keräyspaperista uudelleenkäyttöä varten.

Työn suoritus:

Ensimmäisenä määritettiin sanoma- ja aikakauslehtien kuiva-ainepitoisuudet IR- kuivaimella. Tämän jälkeen sanoma- ja aikakauslehtiä revittiin laskettujen määrien mukaan pieniksi paloiksi samaan astiaan ja sekaan lisättiin 1,5 litraa vettä. Seuraavaksi lehdet hajotettiin veden kanssa tehosekoittimessa huolellisesti tasaiseksi massaksi.

Seuraavat kemikaalit sekoitettiin samaan dekantterilasiin:

10g saippuaa

23ml 1-N NaOH

3ml Na-silikaattia (5%)

5ml EDTA

10ml H2O2

Seuraavaksi siirrettiin hajotettu paperimassa ja sekoitetut kemikaalit siistauskennoon, jonne lisättiin myös 4g CaCl2 säätämään veden kovuus. Siistauskenno täytettiin seuraavaksi ylijuoksuun asti kuumalla vedellä. Täytön jälkeen ilmahana avattiin ja siistauskenno käynnistettiin. Veden pinnalle alkoi kertyä tummaa mustevaahtoa, jota kaavittiin kennon ylijuoksusta erilliseen saaviin. Siistauskennossa olevaa mustevaahtoa suihkittiin samaan aikaan suihkepullolla kuumalla vedellä. Tumman vaahdon loputtua ja veden kirkastuttua siistaus lopetettiin ja siistattu massa otettiin sihdin kautta talteen kahteen ämpäriin.

Varsinaisen siistatun massan lisäksi tehtiin myös vertailumassa, jossa sanoma- ja aikakauslehtiä otettiin 1/8 osa ensimmäisen massan paperimäärästä ja sekoitettiin tehosekoittimessa laimentaen se kolmeksi litraksi.

Molemmista massoista valmistettiin viisi laboratorioarkkia, joiden vaaleutta vertailtiin keskenään.

Loppupäätelmä:
Siistauksen aikana massasta lähti paljon mustevaahtoa, mutta vertailussa silmämääräisesti laboratorioarkkien vaaleudessa ei juurikaan huomannut eroa.